Meillä kaikilla on juuret

Uukuniemi.net

Tervetuloa! Uukuniemi.net on tarkoitettu kaikille Uukuniemen historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille. Tämä sivusto on epävirallinen ja yksityishenkilön ylläpitämä. Entisen Uukuniemen kunnan sivut olivat osoitteessa www.uukuniemi.fi, mutta sivusto on lakkautettu ja uuden Parikkalan kunnan sivut löytyvät osoitteesta www.parikkala.fi.

Mikä ja missä on Uukuniemi?

Uukuniemi on paikka Suomen nykyisellä itärajalla Savonlinnan ja Sortavalan korkeudella, Pohjois- ja Etelä-Karjalan rajoilla. Uukuniemi tunnettiin pitäjänä ja kuntana satoja vuosia ja oli jossain muodossa olemassa itsenäisenä vuosina 1632 - 2004. Vuoden 2005 alusta Parikkala, Saari ja Uukuniemi yhdistyivät Parikkalan kunnaksi. Toisin kuin Saari, Uukuniemi ei ole koskaan aikaisemmin ole ollut hallinnollisesti Parikkalan alainen.

Uukuniemen kiilan muotoinen alue on perua sodankäynneistä alueella. Itäraja on peräisin Moskovan rauhasta 1940, jolloin 4/5 Uukuniemen maa-alasta jäi Neuvostoliitolle. Länsiraja on peräisin Uudenkaupungin rauhasta 1721, jolloin osa Uukuniemestä jäi Ruotsin puolelle. Nykyään nämä alueet ovat osa itsenäistä kuntaa nimeltään Kesälahti. Uukuniemellä oli vuonna 1939 seuraavat kylät: Kumpu, Niukkala, Matri, Kirkonkylä (Uukuniemi), Kalattoma, Ännikänniemi, Härkälä, Rossinniemi (Rossiniemi), Ristlahti (Ristilahti), Sikopohja, Parikka, Mensuvaara ja Latvasyrjä.

Uukuniemen sijainti Suomen kartalla

Uukuniemen sijainti Suomen kartalla.

Uukuniemi kuvataan vuonna 1932 ilmestyneessä Karjalan kirjassa seuraavasti:

U u k u n i e m i, Pyhäjärven ympärillä, Salpausselän molemmin puolin, Keski-Karjalan länsirajalla. Suuri kaksiosainen Pyhäjärvi (suuruus 273 km2), muita järviä eteläosassa; itärajalla Kiteenjoki. Pinta-ala 511,7 km2. Kyliä 15. As. (1930) 6200.

Uukuniemi mainitaan Kurkijoen suureen pitäjään kuuluvana kylänä; tuli Kurkijoen kappeliksi 1589. Stolbovan rauhan jälkeen perustettiin luteril. seurakunta omine pappeineen 1632. Vanhin luteril. kirkko Kesälahdessa; jo 1649 oma kirkko Uukuniemellä. Uudenkaupungin rauha jakoi pitäjän kahtia, niin että Kesälahden puoli jäi Ruotsille. Kirkko, puinen, rak. 1793, korj. 1853 ja 1909. Ensimm. kirkko rak. 1692, paloi 1694, seuraava rak. 1699. Kansakouluja (1928-29) 12; ensimmäinen, kirkonkylän kansakoulu, avattu v. 1880.

Päivityshistoriasta

Nämä sivut on avattu syksyllä 2004. Sivuston ylläpitäjä on hankkinut perhe-elämän syksyllä 2006 ja siitä johtuen päivitykset ovat satunnaisia :)

Hyödyllistä tietoa sivuista (txt)